Pysy liikkeellä ja katsele ympärillesi
Raskaina aikoina voi olla vaikea motivoida itseään huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Silloin on olennaisinta laajentaa omaa elämänpiiriään eli suunnata katse ulos ja toisiin ihmisiin.
Kuormittavissa elämäntilanteissa ihminen lähtee helposti kääntymään sisään päin ja käpertymään. Jos huomaa itsessään tällaisia piirteitä, olisi tärkeä pohtia, millä pääsisi pois oman itsensä sisältä.
– Toivoton ihminen on kerällä kuin tiukka pallo, eikä sisälle pääse valoa. Mikään ei huvita, eikä itsestään jaksa huolehtia. Tätä tiukkaa kerää pitäisi saada jotenkin laajenemaan niin, että sisään pääsisi hiukan valoa ja mieli muuttuisi toiveikkaammaksi.
Näin sanoo toivoa tutkinut hoitotieteen dosentti Jari Kylmä Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa juuri toivo on se, minkä avulla pysymme toimintakykyisinä vaikeinakin aikoina ja siksi toivon rakentamiseen tulee keskittyä.
Omaa elämänpiiriään voi laajentaa millä tahansa aktiviteetilla: liikkumalla, juttelemalla toisten ihmisten kanssa, lähtemällä uusiin paikkoihin, harrastamalla tai ryhtymällä vapaaehtoistyöhön. Tärkeintä on, että tekee jotakin.
Toivoa voi kasvattaa
Toivo on Jari Kylmän mukaan ihmiseen sisäänrakennettu voima. Aina toivo ei kuitenkaan ole aktiivisesti käytössä. Lapsuudessaan tarpeineen kuulluksi tullut ihminen on usein toivossaan vahva ja luottavainen, mutta toivoa voi vahvistaa aikuisenakin. Toivo ei ole luonteenpiirre, vaan toivoon voi vaikuttaa.
– Kun työskentelin nuorten kriisipuhelimessa, minua neuvottiin kuuntelemaan huoli, mutta sitten laajentamaan nuoren elämänpiiriä kysymällä, mitä muuta hänelle kuuluu. On tärkeää päästä ulos huolesta. Voi todeta, että mulla on nyt nämä murheet, mutta mitä muuta täällä elämässä on.
Kävelyn masennusta parantavassa vaikutuksessa on kyse juuri tästä elämänpiirin laajenemisesta. Vaikka liikunta itsessään tekee mielelle hyvää, ulkoilun merkitys on laajempi. Kun liikkuu, aivot saavat toista syötettä, uusia asioita masentuneiden ajatusten tilalle. Myös luontosuhteen merkitys on osittain samankaltainen: aivot saavat uutta ja rauhoittavaa koettavaa.
Ulkomaailma tuo aina myös perspektiiviä.
– Eräs ihminen kertoi minulle, että vuodenajat tuovat hänelle toivoa, koska ne vaihtuvat aina, tapahtuipa hänen elämässään mitä tahansa. Minulle sama kokemus tulee virtaavan veden katselusta.
Palkitse itsesi liikkeelle
Yksinkertaisimmillaan omaa elämänpiiriään voi laajentaa lähtemällä ovesta ulos. Ulkomaailmassa ihminen on aina yhteydessä toisiin ihmisiin tai luontoon. Kun maailma laajenee oman itsen sisältä ulos, toivo lisääntyy ja hyvinvoinnista huolehtiminen muuttuu mielekkäämmäksi.
Jos ei ole kaveria, jota kysyä mukaan, Kylmä rohkaisee lähtemään vaikkapa kahvilaan istumaan, sillä pelkkä ihmisten keskellä oleminen saa usein kokemaan yhteyttä.
– Havainnoi, katsele, ehkä joku muukin on yksin. Voitko vaihtaa pari sanaa säästä? Tällainenkin yhteyden kokeminen on ihmiselle tärkeää.
Kylmä ei pidä pahana sitäkään, että alkuun motivoisi itseään ihmisten pariin tai liikuntaa harrastamaan jollakin palkinnolla.
– Kun aktiivisuudesta tulee osa arkea, mieli voi hyvin, eikä palkintoja enää tarvitakaan.
Hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei tarkoita sitä, että kieltäisi ikävät asiat. Huolten ja pelkojen jakaminen toisen ihmisen kanssa helpottaa ja lisää toiveikkuutta. On kuitenkin tärkeää sallia itselleen myös aikaa, jolloin murheita ei tarvitse ajatella.
Kylmä kertoo tutkimuksesta, jossa haastateltiin syöpään sairastuneita ihmisiä siitä, miten he pitävät yllä toiveikkuuttaan. Heille oli tyypillistä ajatusten ajallinen kahtia jakaminen, eli toisina hetkinä raskaat ajatukset sallittiin, toisina ne rajattiin pois mielestä.
– On tärkeää jakaa kokemuksia ja puhua tunteistaan, mutta raskaassa elämäntilanteessa tarvitaan myös muuta ajateltavaa. Itseään voi tietoisesti rajoittaa ajattelemasta raskaita asioita ja miettiä, mihin voisin keskittyä niin, että saisin hengähtää hetken. Joku kuuntelee musiikkia, tekee käsitöitä tai lukee. Minä katselen elokuvia, siinä pääsen kokonaan toiseen maailmaan.
Omista murheistaan voi päästä hetkeksi lepoon myös auttamalla muita. Toisista ihmisistä huolehtimisen tiedetään vaikuttavan positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Vapaaehtoistyön kautta voi myös löytää itselleen mielekkään yhteisön.
Kylmän mukaan yhteys johonkin, oli se sitten ystävä, lemmikki tai jumala, on ihmiselle elintärkeää.
– Toisten kohtaaminen ja asioiden jakaminen saa usein myös huomaamaan, miten monesta olemme selvinneet, sekä yhteiskunnan ja maailman tasolla että jokainen yksilöinä. Aikaperspektiivin pohdiskelu laajentaa heti ajattelua, tiukka kerä löystyy hiukan ja sisälle mahtuu valoa. Kun meillä on toivoa, meillä on motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistamme.