Suojaudu flunssalta ja influenssalta
Flunssaa eli nuhakuumetta esiintyy ympäri vuoden. Kausittainen influenssaepidemia alkaa Suomessa yleensä vuodenvaihteen tienoilla.
Jos koko maailmaa kurittaneesta koronaviruksesta pitää keksiä jotain hyvää, se ainakin vähensi flunssan ja influenssan esiintymistä väestössä. Ahkera käsienpesu, kasvomaskien käyttö ja vähentyneet lähikontaktit ehkäisivät niiden leviämistä tehokkaasti.
Tilanne on pandemian jälkeen palautunut lähes entiseen, mutta on syytä aina noudattaa hyvää käsihygieniaa. Hengitystieinfektiot tarttuvat pisaroiden ja ilman välityksellä sekä kosketuksen kautta toisista ihmisistä ja pinnoilta.
Flunssan oireita ovat tyypillisesti kurkkukipu, nenän kirvely, nuha, yskä, kuumeinen olo aikuisilla ja kuume lapsilla.
Parhaana lääkkeenä toimii usein lepo. Fyysiset ponnistelut, kuten raskas liikunta ja saunominen, on syytä unohtaa hetkeksi. Liikkeellä voi olla oman jaksamisen mukaan, ja pystyasento tekee keuhkoille hyvää.
Yskää ja kurkkukipua voi hoitaa höyryhengityksellä ja juomalla lämpimiä juomia. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua tai kurkunpäätä kosteuttava neste saattaa helpottaa ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää. Yskänlääkkeistä voi olla apua, jos yskänärsytys vaikeuttaa nukkumista.
Nenän tukkoisuuden hoitoon ja poskionteloiden huuhteluun voi kokeilla esimerkiksi apteekista ostettavaa nenäkannua tai -suihkeita.
Korkean kuumeen alentamiseksi ja olon parantamiseksi sopivat parasetamoli- tai tulehduskipulääkevalmisteet ohjeiden mukaan otettuna. Riittävä juominen on tärkeää, sillä lämmin keho haihduttaa normaalia enemmän nestettä.
Influenssaa vastaan saatavilla rokote
Flunssa ja influenssa menevät termeinä usein sekaisin, vaikka kyseessä on kaksi eri tautia. Oireet ovat samankaltaisia, mutta influenssassa ne ovat ankarammat ja mukana on lihaskipuja. Terveillä työikäisillä kausi-influenssa aiheuttaa yleensä korkean kuumeen mutta paranee kotihoidolla. Joillain tauti äityy rajuksi, vie nopeasti huonoon kuntoon ja saattaa edetä keuhkokuumeeksi ja vaatia sairaalahoitoa. Influenssavirusten jälkitauteina ilmenee muun muassa korvatulehdusta, keuhkoputkentulehdusta ja poskionteloiden tulehdusta.
Influenssarokote antaa suojaa influenssaa vastaan. Se vähentää jälkitauteja, kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja.
Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet, vakavalle influenssalle alttiit tietyn sairauden tai hoidon vuoksia riskiryhmään kuuluvat, raskaana olevat sekä 0,5–6-vuotiaat lapset. Sen saavat maksutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon ammattilaiset ja asepalveluksen aloittavat.
Jos ei ole oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, voi rokotetta kysyä apteekista, työterveyshuollosta tai yksityiseltä terveysasemalta. Apteekista rokotteen voi ostaa reseptillä, jonka saa terveysasemalta. Rokotteen voi käydä pistättämässä esimerkiksi apteekin Terveyspisteessä tai terveysasemalla.
Influenssatartuntojen huippuviikot Suomessa ajoittuvat yleensä helmi-maaliskuuhun.
Korona tuli jäädäkseen
Maailman terveysjärjestö WHO julisti toukokuussa koronan aiheuttaman maailmanlaajuisen terveyshätätilan päättyneeksi. Tauti on kuitenkin tullut jäädäkseen ja muodostaa yhden uhan muiden viruksien, kuten influenssan, joukossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronaan voi suhtautua samaan tapaan kuin muihinkin hengitystieinfektioihin. Suurimmalla osalla siihen sairastuneista oireet ovat lieviä ja hoituvat kotikonstein. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, lihaskivut, päänsärky, kurkkukipu ja lämmön nousu. Riskiryhmillä oireet voivat olla voimakkaampia, ja tauti saattaa olla vakava.
