Ihminen tarvitsee luontoa, kasvillisuutta ja eliöitä, voidakseen hyvin. Ilmastonmuutoksen aiheuttama luontokato vaikuttaa monin tavoin haitallisesti ihmisen terveyteen.
Neurologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Planetary Health -lääkäri Hanna Haverin mukaan ihmisen ideaali elinympäristö on mahdollisimman monimuotoinen. Rakennetussakin ympäristössä tulisi aina olla viherelementtejä.
Kasvillisuus suojaa asuinympäristössä kovilta helteiltä, kosteuttaa ilmaa ja parantaa ilmanlaatua. Myös eliöstöllä tiedetään olevan vaikutuksia ihmisen terveydelle.
– Vastustuskykymme vaatii pientä ylläpitoa koko ajan. Vähäinen mikrobialtistus on ihmiselle haitallista. Nykyisin tutkitaan esimerkiksi sisätilojen viherseinien vaikutuksia, ja näistä on saatu ihan positiivisia tuloksia, Haveri kertoo.
Varttuneemmat puut parhaita
Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot ja ilmansaasteet ovat jo nyt suurkaupungeissa iso uhka ihmisten terveydelle. Jos sama tahti jatkuu, äärisääilmiöihin liittyvät vammat, kuolemat ja lämpöhalvaukset sekä hengityselinsairaudet lisääntyvät.
– Suurkaupungit ovat kuumia saarekkeita, joissa kivetykset ja rakennukset keräävät lämpöä. Metsät tai puistoalueet viilentävät ilmaa ja voivat parhaimmillaan esimerkiksi vähentää kuolleisuutta.
Kaikki vihreä ja kasvava, uusikin, on ihmisen elinympäristössä hyväksi, mutta parasta olisi, jos vanhaa säästettäisiin mahdollisimman paljon.
– Esimerkiksi vanhemmat puut ovat tietenkin esteettisesti arvokkaita, mutta ne myös sitovat ilmansaasteita, hiiltä ja pienhiukkasia, nuoria puita paremmin. Voi mennä toista vuosikymmentä ennen kuin esimerkiksi uusista kaupunkipuista tulee hiilinieluja.
Myös isojen puiden latvuspeittävyyden vaikutuksia on selvitetty. Tutkimuksissa on havaittu, että asuinalueilla, joissa on suurempi latvuspeittävyys, on esimerkiksi mieliala- ja sydänlääkkeiden käyttö vähäisempää. Latvuspeittävyyden vaikutuksia tutkittaessa on huomioitu sosioekonomiset tekijät, eikä niistä ole löydetty selittäviä tekijöitä lääkkeiden käytön vähäisyydelle.
Tutkimusten mukaan stressaantuneen ihmisen mieli ja hermosto rauhoittuvat luonnossa liikkuessa tai oleillessa. Samalla verenpaine laskee. Ehkä pelkkä vehreä asuinympäristökin edistää terveyttä.
Vaikka tulokset luontoympäristön positiivisista vaikutuksista pitävät paikkansa, Haveri muistuttaa, että opituilla ja kulttuurisilla tekijöillä on merkitystä.
– Syvä metsäympäristö voi pelottaa ihmistä, joka ei ole tottunut metsään. Rauhoittava vaikutus voi kumoutua, jos luontoympäristö on täysin vieras, Haveri sanoo.
Uhkana vesiepidemiat
Suomalaisille luonnolla, metsillä ja järvenrannoilla, on iso merkitys. Ne ovat monelle houkutteleva liikkumisympäristö ja mieleinen ajanviettopaikka. Varhaiskasvatuksessa lapset viedään luontoretkille ja esteettömän luontoliikkumisen puolia pidetään.
Luonto on meillä konkreettisesti lähellä ja helposti saavutettavissa. Haveri kertoo, että keskimäärin suomalaisella on jokin viheralue 300 metrin päässä kotoaan ja lähimetsä 700 metrin päässä.
Tästä huolimatta Haveri on huolissaan nykyisestä suhtautumisesta luontoympäristöön ja sen vaikutuksista elinympäristöömme tulevaisuudessa.
– Meillä on Suomessa selvästi painetta siihen, että viheralueita ylihoidetaan tai raivataan rakentamisen tieltä. Keski-Euroopassa päinvastoin yritetään tuoda luontoa takaisin muun muassa viherseinien ja -kattojen avulla.
Rakentamiseen liittyviä asenteita olisi tärkeä muuttaa jo nyt nopeasti. Haverin mukaan kaikkia ilmastokriisin mukanaan tuomia ongelmia ei ole mahdollista hahmottaa, koska meillä on tällä hetkellä vielä asiat niin hyvin.
Pohjoisilla leveyspiireillä lämpö kuitenkin nousee eniten ja luonto tulee muuttumaan radikaalisti. Ei vain yksittäisiä helleaaltoja, vaan sään ääri-ilmiötä. Haveri mainitsee esimerkkinä vesiepidemiat.
– Jos mitään ei tehdä, hieno vesihuoltomme ei tule selviämään esimerkiksi ennustetuista tulvista. Uhkana ovat veden välittämät taudit. Pitkäaikaissairaudet ovat lisääntyneet ja väestö entistä iäkkäämpää. Terveydenhuolto on jo tällä hetkellä ylikuormittunut, ja esimerkiksi vesiepidemioiden kaltaiset tilanteet voivat olla kohtalokkaita.
Terveys on kaikkien asia
Koska elinympäristömme vaikuttaa terveyteemme, on terveys yhteiskunnassa kaikkien asia, ei pelkästään terveydenhuollon. Haveri toivoo, että jokainen ihminen, riippumatta omasta alastaan ja tehtävästään, pyrkisi tekemään sekä omaa että muiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekoja.
– Terveyttä edistäviä rakenteita on mahdollista luoda. Esimerkkinä kaupunkiympäristö, tukeeko se jalan ja pyörällä liikkumista, halutaanko säästää aitoa lähiluontoa vai laitetaanko keinonurmia päälle?
Haverin mukaan tarvitsemme koko yhteiskunnan heräämistä. Työtä terveen elinympäristön ja luontokadon vähentämiseksi ja sitä kautta terveyden ylläpitämiseksi on tehtävä kaikkialla. Valinnat vaikuttavat väestötasolla suoraan esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveyden ongelmiin.
– Poliittiselta päätöksenteolta vaaditaan suunnanmuutosta. Yritysmaailmassa on jo nähty paljon vastuullisuutta ja moni yksilö tekee paljon omalta osaltaan, Haveri sanoo.
