Terveellinen, monipuolinen ruokavalio, liikunta, lepo ja riittävä uni pitävät huolta vastustuskyvystäsi. Terve suoliston mikrobisto on tärkeässä roolissa sairauksien ehkäisyssä.
Millainen olisikaan elämä ilman vastustuskykyä? Todennäköisesti elämää ei olisi laisinkaan, sillä tavallisetkin tarttuvat taudit olisivat silloin kohtalokkaita.
Vastustuskyvyllä eli immuniteetilla tarkoitetaan elimistön kykyä suojautua taudinaiheuttajilta. Terve iho ja limakalvot suojaavat meitä erilaisilta pöpöiltä, ja elimistön valkosolut taistelevat niitä vastaan tuottamalla mikrobeja hajottavia entsyymejä ja vasta-aineita.
Meistä jokaisella on luontainen, perinnöllinen vastustuskyky tarttuvia tauteja kohtaan. Sitä täydentää hankittu immuniteetti, joka syntyy, kun elimistömme oppii tunnistamaan haitalliset mikrobit.
Jos olet sairastanut lapsuudessa esimerkiksi vesirokon, et yleensä sairastu tautiin enää toista kertaa elämäsi aikana. Elimistösi valkosolut tunnistavat viruksen ja torjuvat sen aiheuttaman infektion. Vastaava suoja voidaan saada aikaan myös rokotteilla.
Hyvät bakteerit hillitsevät tulehdusta
Viime vuosina on opittu, että myös elimistön hyvillä mikrobeilla on tärkeä rooli sairauksien ehkäisyssä. Ne suojaavat meitä iholla, limakalvoilla ja suolistossa.
- Aikuisen ihmisen elimistössä on noin 1-1,5 kiloa bakteereja. Niiden toiminnalla on suuri merkitys koko kehon terveydelle, kertoo bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovinen Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Ihmisen suolistossa elää noin tuhat erilaista bakteerilajia. Toiset niistä hillitsevät, toiset puolestaan lisäävät tulehdusta elimistössä.
Tutkimusten mukaan terve suoliston mikrobisto saattaa antaa suojaa jopa vaikeaa koronavirustautia vastaan, mutta tutkimusta aiheesta tarvitaan vielä lisää.
Ruoki suoliston hyviä mikrobeja
Meille on opetettu jo vuosia, että ruokavalio tulisi koostaa ruokakolmion mukaisesti: paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, riittävästi täysjyväviljaa, kohtuudella kasvirasvoja, vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa ja siipikarjaa, vähän punaista lihaa ja vielä vähemmän sokeria ja eläinperäisiä rasvoja.
Tällainen ruokavalio ehkäisee kroonisia sairauksia ja ylläpitää elimistön normaalia vastustuskykyä.
- Terveellinen, monipuolinen ruokavalio on tärkeä myös suolistomikrobien kannalta. Erityisen tärkeää on, että saamme ravinnosta riittävästi kuitua, Huovinen sanoo.
Aikuisen ihmisen elimistössä on noin 1–1,5 kiloa bakteereja. Niiden toiminnalla on suuri merkitys koko kehon terveydelle.
Suoliston hyvät bakteerit muodostavat ravinnon mukana tulevasta kuidusta lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat solujen energia- ja rakennusaineita. Ilman niitä elimistö voi huonosti ja vastustuskyky kärsii.
Jos ihminen ei saa riittävästi kuitua ravinnosta, suoliston bakteerit alkavat syödä suolen pintaa suojaavaa limakerrosta. Suolen seinämä vaurioituu ja syntyy haitallinen tulehdusreaktio.
- Tutkimuksissa elimistön tulehdusreaktiota on saatu hillittyä antamalla koehenkilöille hyviä suolistobakteereja. Jotta nämä bakteerit jäisivät asumaan elimistöön, niitä pitää kuitenkin ruokkia, ja siihen tarvitaan terveellistä, kuitupitoista ruokaa, Huovinen kuvailee.
Monipuolinen ruokavalio sisältää myös vitamiineja ja hivenaineita, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Vastustuskyvylle tärkeää D-vitamiinia tarvitaan yleensä lisäksi purkista ainakin talviaikaan, kun sitä ei muodostu auringon vaikutuksesta iholla.
Lepää ja liiku riittävästi
Säännöllinen liikunta pitää elimistön hyvässä kunnossa, jolloin se torjuu paremmin tarttuvia tauteja. Pitkittynyt stressi ja unen puute puolestaan heikentävät tutkitusti vastustuskykyä.
Bostonin maratonin juoksijoilla tehtiin mielenkiintoinen tutkimus, jossa selvitettiin osallistujien suoliston mikrobistoa. Veillonella-niminen bakteeri osoittautua heillä yleisemmäksi kuin verrokeilla, jotka eivät harrastaneet juoksua.
Veillonella muuttaa lihasten rasituksessa tuottamaa maitohappoa lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, joita lihassolut käyttävät energialähteenään. Kun tutkijat antoivat maratonjuoksijalta eristettyä Veillonella-bakteeria hiirille, niiden suorituskyky juoksupyörässä parani.
- Myös liikunnan hyvät vaikutukset saattavat siis välittyä ainakin osittain suoliston mikrobiston kautta, Huovinen kiteyttää.
Turhia antibiootteja tulisi välttää
Antibioottikuuri sekoittaa hyvien ja haitallisten bakteerien suhteet suolistossa pitkäksi aikaa, mikä voi altistaa erilaisille sairauksille. Antibiootit ovat erittäin tarpeellisia monien bakteeri-infektioiden hoidossa, mutta niiden turhaa käyttöä olisi syytä välttää.
- Antibioottien ylenpalttisessa käytössä on myös se vaara, että ne saattavat lopulta menettää tehonsa, kun bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi niille. Se ei ehkä ole vielä meidän sukupolvemme ongelma, mutta se on meidän lastemme ongelma, Huovinen muistuttaa.
Vaikka antibiootit eivät tepsi viruksiin, niiden tarvetta voidaan vähentää torjumalla virustauteja. Antibioottihoitoa vaativa bakteeritulehdus iskee nimittäin usein virusinfektion jälkitautina.
Viime talvena huomattiin, että koronaviruksen torjuntatoimet vähensivät myös muita hengitysteitse tarttuvia virustauteja, kuten kausi-influenssaa ja tavallisia flunssia.
- Joitain torjuntatoimia voisi ehkä ottaa pysyvästi käyttöön. Tautien leviämistä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi rakennusten paremmalla ilmanvaihdolla, Huovinen miettii.
